Puuta voi myydä joko hankintakaupalla tai pystykaupalla. Hankintakaupassa metsänomistaja korjaa leimikkonsa puutavaran itsenäisesti ja myy sen ostajalle tienvarteen toimitettuna. Pystykaupassa ostaja alihankkijoineen taas hoitaa kaiken tarvittavan puun kaadosta tukkien toimitukseen tehtaalle.
Tavallisesti metsänomistajat myyvät puuta pystykaupalla, sillä se on myyjälle usein vaivattomampi ja kannattavampi vaihtoehto, kuin kalliiden metsäkoneiden hankkiminen. On toki omatoimisia metsänomistajia, jotka saattavat myydä kohtuullisen suuriakin määriä puuta hankintakaupalla. Pienempien puumäärinen myynti tapahtuu kuitenkin yleensä hankintakaupalla.
Puun hintaan vaikuttavat tekijät
Pystykaupassa myyjälle maksetaan puusta ns. kantohinta, joka tarkoittaa puulle määriteltyä hintaa sen ollessa vielä kannossa kiinni. Tähän kantohintaan vaikuttavat useat eri tekijät. Ensimmäinen niistä on sahatavaran ja sellun yleinen markkinatilanne.
Markkinatilanne määrää hinnan, jonka puusta voi maksaa tehtaan portilla. Myyjälle maksettava kantohinta lähtee liikkeelle tästä tehdashinnasta, josta vähennetään leimikon puiden korjuuseen ja kaukokuljetukseen liittyvät kulut, jotka pystykaupassa maksaa puunostaja.
Leimikkokohtaisesti puun hintaan vaikuttaa merkittävästi ostettavan leimikon laatu. Tällaisia laatuasioita ovat mm. leimikon koko, sijainti, tiestön kunto, runkojen koko ja laatu, hakkuutapa sekä korjuuolosuhteet ja vuodenaika. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että mitä parempi leimikko ja alhaisemmat korjuukulut, sitä parempi on puun kantohinta.
Tukki- vai kuitupuu, saha- vai sellutehdas?
Tukilla tarkoitetaan puun tyvestä tai keskivaiheelta katkaistua, sahaukseen kelpaavaa rungonosaa. Kuitupuuksi taas kutsutaan rungon ohuempia osia, joita ei voi sahata, mutta jotka sopivat loistavasti esim. sellun raaka-aineeksi.
Rungon arvokkain osa onkin tyveltä ja keskivaiheilta saatava tukkipuu. Niiden jälkeen katkotaan yleensä vielä pikkutukki ja latvasta tehdään sellun valmistukseen kelpaavaa kuitupuuta. Sahayhtiön puunostaja kiinnittää leimikkoa hinnoitellessaan huomioita erityisesti rungon järeyteen, suoruuteen ja oksattomuuteen. Pölkky sahapuun jalostajana pyrkii ottamaan tarkasti talteen tukkipuu osuuden rungoista, joka johtaa parhaaseen lopputulokseen taloudellisesti myös metsänomistajalle.
Myymässä metsää?
Kuinka kasvattaa leimikon arvoa?
Metsätien rakentaminen on yksinkertainen tapa kasvattaa metsän arvoa. Jos tilalle menee hyvä metsätie, saa metsänomistaja puullensa paljon paremman hinnan kuin sellainen metsänomistaja, jolla tietä ei ole ollenkaan. Osa metsänomistajista ei saa edes puutaan myytyä, jos leimikko on todella hankalassa paikassa esimerkiksi märkien soiden takana. Lue lisää metsäteistä Jaakko Heikkisen asiantuntijavinkistä.
Myös tehdyt metsänhoitotyöt parantavat korjattavan puun laatua ja näin koko metsän arvoa. Erityisesti oikeaan aikaan ja sopivalla syklillä tehty harvennus lisää tukkipuun kasvua.
Miksi myydä puuta Pölkylle?
Pölkky on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja, jonka luonnon monimuotoisuuden huomioiva puunhankinta edistää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullista metsätaloutta. Pölkyn röntgeniin perustuva tukinmittaus yhdistettynä nykyaikaiseen sahaustekniikkaan mahdollistaa raaka-aineen tehokkaan käytön, jolloin vähemmästä voidaan tehdä enemmän luonnonvaroja säästäen.
Toisin sanoen Pölkyn puunhankinnassa keskitytään enemmän tukkivaltaisten leimikoiden ostoon ja tukin tarkempaan talteenottoon. Näin metsänomistaja saa puullensa kokonaisuutena paremman myyntiarvon.
Ennen kaikkea Pölkky on kuitenkin paikallinen toimija, joka edistää hyvinvointia toimialueellaan Kuusamossa, Kajaanissa, Taivalkoskella ja Oulussa. Puunmyynti Pölkylle luo työtä puun jalostusketjujen kautta edellä mainituille paikkakunnille sekä puunhankinnan kautta laajalle alueelle koko Pohjois-Suomessa.
