Parhaat työntekijät saa kouluttamalla heidät itse
Pölkky kouluttaa ja kouluttautuu

Kuusamossa käynnistyy syksyllä uusi sahanhoitajakoulutus – Janne Luukkonen valmistuu ammattiin oppisopimuksella.

Janne Luukkonen suorittaa sahanhoitajan ammattitutkintoa oppisopimuksella Pölkyn Kuusamon sahalla. Ensimmäistä höyläykseen liittyvää tutkintonäyttöä seurasivat Pölkyn työnjohtaja Heikki Määttä (oik.) ja tuotantopäällikkö Arto Airisniemi (vas.) sekä näytön vastaanottanut AEL:n kehitysasiantuntija Paavo Heikkinen (kesk.).

– Parhaat työntekijät saa kouluttamalla heidät itse, sanoo Pölkyn jalostuspuolen tuotantopäällikkö Arto Airisniemi. Pölkky vastaa osaavan ja motivoituneen henkilökunnan rekrytoimiseen muun muassa oppisopimuskoulutuksella. Alan työvoimatarpeeseen vastaa myös Kuusamossa syksyllä käynnistyvä prosessinhoitajan ammatillinen koulutus. Lähivuosina Pölkky-konsernissa avautuu kymmeniä uusia työpaikkoja.

Janne Luukkonen istuu Pölkyn Kuusamon höylälinjaston äärellä ja selvittää työtä seuraaville miehille prosessin kulkua. Ollaan oppisopimuksella sahanhoitajan ammattiin valmistuvan 37-vuotiaan Luukkosen ensimmäisessä näyttökokeessa. Jäljellä on vielä kolme näyttöä ja sen jälkeen varma työpaikka Pölkyllä.

– Muutimme takaisin Kuusamoon kaksi vuotta sitten ja työllistyin välittömästi tänne. Olen iloinen, että sain mahdollisuuden tutkinnon suorittamiseen oppisopimuksen avulla. Olen oppinut valtavasti uutta ja luotan siihen, että töitä riittää. Pölkyllä on luotettavan työnantajan maine, aiemmin suurtalouskokin tutkinnon suorittanut Luukkonen kertoo.

– Mitä enemmän alasta oppii, sitä mielenkiintoisemmaksi työ käy. Tietysti myös haasteet kasvavat.

Oppisopimuksesta hyötyvät molemmat

Ammattitutkintoa Pölkyn tuotantotehtävissä suorittaa oppisopimuksella tällä hetkellä viisi muutakin miestä.

– Opiskelijat ovat olleet aiemmin määräaikaisissa työsuhteissa, mutta kun opinnot saadaan valmiiksi noin kahdessa vuodessa, työsuhteet vakinaistetaan, tuotantopäällikkö Airisniemi lupaa.

Airisniemen mukaan oppisopimus on erinomainen väylä työllistymiseen niin opiskelijan kuin työnantajan kannalta.

– Alan haasteena on saha-alan vähäinen koulutus. Jos haluaa ammattitaitoista työvoimaa, on se koulutettava itse. Oppisopimusta suorittavat opiskelijat ovat yleensä huomattavan motivoituneita. Molemmat osapuolet hyötyvät.

Yrityksen huolehdittava jatkuvasta koulutuksesta

Ammatinedistämislaitossäätiön eli AEL:n puolelta tutkintoa vastaanottava kehitysasiantuntija Paavo Heikkinen sanoo, että tulevaisuudessa saha-alan työntekijöiltä vaaditaan yhtä enemmän.

– Asenne ja halu oppia uutta ovat tärkeimmät vaatimukset ja tekniset valmiudet korostuvat. Myös puun ja sen fysiikan ymmärtäminen on tärkeää.

Heikkinen muistuttaa, että puu on luonnontuote, jonka käsittelyä ei ratkaise voimankäyttö, vaan järki.

AEL tarjoaa tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi alan yrityksille myös täsmäkoulutusta. Heikkisen mukaan yritysten haaste on kansainväliseen osaamisen vastaaminen.

– Globaalissa kaupassa pärjäävät vain toimijat, jotka huolehtivat henkilökuntansa ammattitaidosta ja jatkuvasta kouluttautumisesta. Asiakkaat haluavat, että osaaminen varmistetaan ja sen taso dokumentoidaan. Jokainen työstövaiheeseen osallistuva on vastuussa lopputuloksesta.

Airisniemen mukaan kouluttautuminen ja kouluttaminen ovat arkea Pölkky-konsernin kaikissa yksiköissä ja kaikissa tehtävissä.

– Se on ammattitaidon ylläpitämistä ja tietojen kartuttamista. Ala automatisoituu nopeasti ja työturvallisuus korostuu kaikissa vaiheissa.

Kuusamossa alkaa syksyllä sahanhoitajakoulutus

Oulun seudun ammattiopisto eli OSAO vastaa osaltaan saha-alan osaajapulaan käynnistämällä Kuusamossa syksyllä puuteollisuuden perustutkinnon. Sahaprosessinhoitaja huoltaa, kunnostaa ja valvoo sahateollisuuden laitteistoja. Opiskelu on käytäntöpainotteista ja työssäoppimispaikkoina toimivat lähinnä kuusamolaiset puuteollisuuden yritykset.

– Ala tarvitsee uusia osaajia sekä luontaisen poistuman että yritysten laajenemisen kautta, tietää OSAO:n Pudasjärven yksikönjohtaja Keijo Kaukko.

Kuusamon koulutus on suunniteltu yhdessä alan paikallisten toimijoiden kanssa ja se keskittyy paitsi puunjalostukseen, myös hirsirakentamiseen. Pudasjärvellä saha-alan koulutuksella on pitkät perinteet. Pölkyllä aikoinaan itsekin työskennellyt Kaukko sanoo, että viime vuosina puuteollisuuden vetovoima on valitettavasti vähentynyt.

– Tosiasia kuitenkin on, että puuteollisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi teollisuuden toimiala pohjoisessa. Minusta on itsestäänselvää, että koulutusta viedään sinne, missä työpaikat ovat, eli tässä tapauksessa Kuusamoon.

Työntekijätarve kasvaa lähivuosina

Suuri haaste alalle on myös uusien esimiesten tarve. Aiemmin saha-alan teknikoita ja insinöörejä koulutettiin Kotkassa, Joensuussa, Keminmaassa ja Luvialla. Nyt koulutusta on enää Lahden ammattikorkeakoulussa. Tuotantotalouden insinöörikoulutusta tarjoaa myös Centria-ammattikorkeakoulu Ylivieskassa.

– Työssäoppiminen, oppisopimus- ja sisäinen koulutus ovat väyliä, joista uusia esimiehiä valmistuu. Puutteena tässä on, että teoreettinen tieto tahtoo jäädä kapeaksi, toteaa Pölkyn tuotantojohtaja Kari Keränen.

Keräsen mukaan pula työnjohtotason osaajista on valtakunnallinen. Koulutusta on ajettu alas tilanteessa, missä puuteollisuuden investoinnit ja rekrytoinnit ovat kasvaneet merkittävästi.

– Uusia ammatti-ihmisiä erilaisiin työtehtäviin tarvitaan lähivuosina paljon. Esimerkiksi Pölkky-yhtymässä eläköityy viiden tulevan vuoden aikana 5–10 henkilöä vuosittain.

Lue lisää