Joskus metsätilan periminen saattaa tapahtua aivan yllättäen. Jos metsän tulevaisuus on tapahtumahetkellä vielä avoin, kannattaa sen hallinnoimisesta sopia tilapäisesti perikunnan jäsenten kesken. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että yksi perikunnan jäsenistä perehtyy ja huolehtii metsätalousasioista, kunnes toisin päätetään.
Valittu henkilö voi tutustua tilan tietoihin tarkemmin esim. metsään.fi palvelun kautta. Samalla kannattaa myös tarkistaa, onko tilalla voimassa olevia sopimuksia puukaupoista tai metsänhoitopalveluista. Mikäli valitulla henkilöllä tai muilla perikunnan jäsenillä herää kysymyksiä tilan pitoon liittyen, kannattaa asian tiimoilta olla rohkeasti yhteydessä metsäammattilaiseen.
Metsän arvon selvittäminen
Jos periminen tapahtuu läheisen poismenon seurauksena, tulee perunkirjoitus tehdä kolmen kuukauden sisällä vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksessa määritellään vainajan koko omaisuuden arvo – metsätila mukaan lukien. Jos metsätilan arvo ei ole tiedossa, tulee paikalle kutsua metsäalan ammattilainen arvion tekemiseen. Tällaisia ammattilaisia ovat esim. metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, pankit sekä useat puuta ostavat tahot. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös verottajan maakunnallisia laskennallisia hehtaarikohtaisia metsämaan verotusarvoja.
Arvio vaikuttaa perintöveroihin sekä metsätilan mahdolliseen myyntiin, joten mitä tarkemmin arvio tehdään, sitä helpommalla ja halvemmalla pääsee myös jatkossa. Kannattaa muistaa, että perintövero on selkeästi matalammassa I-veroluokassa kuin myyntivoittovero.
Metsän jakaminen
Perintömetsän jakamiseen on yhtä monta tapaa kuin kuolinpesän jakamiseen, sillä kaikki riippuu jaettavasta omaisuudesta ja perikunnan osakkaista. Metsätilojen osalta seuraavat tavat ovat näistä yleisimpiä:
- Yksi perikunnan jäsenistä ottaa koko metsän ja muut osakkaat saavat muuta omaisuutta
- Metsätalouden harjoittaminen verotusyhtymänä ja/tai yksi osakkaista ostaa muiden osakkaiden yhtymäosuudet itselleen
- Metsä liitetään jo olemassa olevaan yhteismetsään tai sille perustetaan oma yhteismetsä
- Metsä jaetaan ja hallinnoidaan erillisinä kiinteistöinä
- Metsäkiinteistö myydään yhteisellä päätöksellä ulkopuoliselle taholle
Verotusyhtymä, yhteismetsä vai erilliset kiinteistöt?
Verotusyhtymässä metsä jaetaan murto-osiin ja sen kaikkia osakkaita verotetaan erikseen. Siksi se on usein verotuksen puolesta edullisempi omistusmuoto kuin kuolinpesä, jonka osuudet katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Verotusyhtymän kautta osakkaiden, jotka eivät ole kiinnostuneita metsänomistuksesta, ostaminen pois on myös paljon helpompaa. Suora metsänomistus verotusyhtymän kautta vaikuttaa kuitenkin esim. opintotukeen ja hoitomaksuihin, joten päätös siirtyä kuolinpesästä verotusyhtymään tulee tehdä tapauskohtaisesti.
Uuden yhteismetsän perustaminen on huomattavasti työläämpää, kuin olemassa olevaan yhteismetsään liittyminen, eikä se ole edes kannattavaa alle 300 hehtaarin metsissä. Pohjoisen hitaasti ja harvassa kasvavalle puulle, järkevä pinta-ala voi olla jopa kaksinkertainen. Kaiken tarvittavan yhteismetsään liittymisestä ja mahdollisesta perustamisesta löydät yhteismetsä.fi -sivuilta.
Metsän jakaminen omiin kiinteistöihin on harvoin kannattavaa, sillä mitä pienempi metsätila on kooltaan, sitä vähemmän se tuottaa tuloja ja sitä vaikeampi sitä on myydä eteenpäin. Jos kukaan kuolinpesän osakkaista ei ole kiinnostunut koko metsän omistuksesta ja hoidosta, on se järkevintä laittaa kokonaan myyntiin.
Verotus
Voit tutustua tarkemmin metsäyhtymän verotukseen, yhteismetsän verotukseen sekä muihin metsänomistajaa koskeviin veroihin vero.fi -palvelussa. Samasta palvelusta löydät lisätietoa perintöverosta.
Metsänhoito
Oletko päättänyt jatkaa sukusi elämäntyötä ja ryhtyä metsänomistajaksi? Parhaimmillaan metsällä on jo ajantasainen metsäsuunnitelma, jota noudattamalla pystyt hoitamaan sitä seuraavat kymmenen vuotta. Jos metsäsuunnitelmaa ei ole, eikä metsän omistaminen ja hoitaminen ei ole entuudestaan tuttua, suosittelemme tutustumaan uuden metsänomistajan muistilistaan sekä yleisimpiin metsänhoidon toimenpiteisiin.
Puukauppa
Puun yleisimmät kauppatavat ovat pysty- ja hankintakauppa. Pystykaupassa ostaja huolehtii puun korjuusta ja kuljetuksesta metsästä sekä maksaa niistä syntyvät kustannukset. Hankintakaupassa myyjä taas korjaa puutavaran itsenäisesti ja myy sen ostajalle tienvarteen toimitettuna. Tässäkin tilanteessa ostaja kuitenkin edelleen vastaa puun kuljetuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
Puun myyntihinta riippuu monesta tekijästä, kuten myytävän tukkipuun laadusta, puuston kokonaismäärästä, kuljetusmatkasta metsästä tien varteen sekä korjuuajankohdasta. Pölkyn metsäasiantuntijat auttavat sinua mielellään arvioimaan metsäsi lopullisen kauppasumman. Lue lisää Pölkyn puukaupasta ja sen vaiheista täältä.
Muista, että kuolinpesän puukaupoissa verovelvollinen puun myyntituloista on kuolinpesä ja verotusyhtymän kautta puukaupassa vastataan vain omista veroista. Vastaavasti puunmyyntivero yhteismetsällä on 26,5 % ja yksityishenkilöillä 30 % tai 34 %.
