Onko metsäsi hoidon tarpeessa?

Puukaupan vaiheet

Onko metsäsi hoidon tarpeessa? Oletko kiinnostunut puukaupasta? Täältä voit lukea helposti miten puukauppa etenee ja mitä vaiheita ja osioita siihen kuuluu

Tarjous

Metsänomistajan myyntipäätöksen toteutuminen lähtee liikkeelle tarjouspyynnöstä. Tarjouksen tekee kyseisen alueen Pölkky Metsän metsäasiantuntija, jonka yhteystiedot löytyvät täältä. Kyselyn tarjouksesta voi tehdä monella tapaa esim. soittamalla metsäasiantuntijalle, lähettämällä sähköpostia, täyttämällä tarjouspyyntö lomakkeen netissä tai sopimalla tapaamisen. Tarjouspyynnön saatuaan metsäasiantuntija on yhteydessä tarjouspyynnön tekijään. Tarjous edellyttää yleensä maastokäyntiä. Maastokäynti on metsänomistajalle ilmainen.

Maastokäynti

Metsänomistajalla on halutessaan mahdollisuus osallistua metsäkäyntiin. Metsäkäyntiin osallistuminen on suositeltavaa metsänomistajan omien tavoitteiden huomioimiseksi. Maastokäynnin yhteydessä katsotaan tarjouksen kohteena oleva alue, puun laatuun ja korjuuseen liittyvät tekijät. Myös hakkuutapaan, oikeaan korjuuaikaan, luontokohteisiin ja muihin huomioitaviin asioihin voidaan tutustua paremmin maastokäynnin aikana. Maastokäynnin jälkeen metsäasiantuntijamme tekee kohteesta kirjallisen tarjouksen, joka sisältää maastokäynnin aikana erikseen sovitut asiat, puun hinnan ja mitta- ja laatuvaatimukset.

Hakkuutavat

Metsiä voidaan käsitellä monella tavalla. Hakkuutapa valitaan kohteen mukaan huomioiden metsänhoidolliset, ympäristölliset ja metsän omistajan omat tavoitteet.

Harvennushakkuu: Harvennushakkuu on hoitohakkuu, jolla varmistetaan puun kasvu ja järeytyminen tukkipuuksi. Harvennuksessa poistetaan huonot ja vioittuneet rungot, sekä harvennetaan metsä oikeaan tiheyteen kasvun lisäämiseksi. Jäljelle jääneet rungot ovat järeämpiä ja laadultaan parempia kuin poistetut rungot. Oikea-aikaisella, oikein tehdyllä harvennuksella varmistat parhaimman taloudellisen tuloksen seuraavissa hakkuissa.

Ylispuuhakkuu: Ylispuuhakkuussa poistetaan siemenpuuhakkuussa jätetyt ylispuut, kun alueelle on syntynyt uusi tarpeeksi tiheä elinvoimainen taimikko.

Päätehakkuu: Päätehakkuutapoja on monenlaisia. Päätehakkuussa vanha järeytynyt puusto poistetaan ja hakkuun seurauksena syntynyt uudistusala viljellään kasvamaan uutta puusukupolvea.

Avohakkuu: Uudistushakkuu, jossa puusto poistetaan säästöpuita lukuun ottamatta. Hakkuualue muokataan ja viljellään taimilla tai siemenillä.

Siemenpuuhakkuu: Uudistusalalle jätetään siemenpuiksi n. 30 – 100 runkoa/ha, edellisen sukupolven laadukkaita puuyksilöitä siementämään seuraavaa sukupolvea. Siemenpuuhakkuulla käsitelty alue voidaan muokata äestämällä nopeuttaen näin uuden taimikon syntyä.

Suojuspuuhakkuu: Suojuspuuhakkuuta voidaan käyttää lähinnä kuusikoissa, mutta myös männiköissä esimerkiksi kaava-alueilla. Suojuspuuhakkuissa jätetään 200 – 400 runkoa hehtaarille suojaamaan kuusen taimia liialta auringon valolta.

Kaistalehakkuu: Harvemmin käytetty menetelmä, jossa metsään hakataan n. 50 m levyisiä kaistaleita. Alue muokataan ja uusi sukupolvi syntyy reunametsän siementämänä. Kaistalehakkuu soveltuu kuuselle ja männylle.

Jatkuva kasvatus: Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta vaan sitä kasvatetaan peitteisenä metsikkönä, joka sisältää monen ikäisiä puita. Lähtökohtaisesti alueelle ei tehdä avohakkuuta. On kuitenkin mahdollista tehdä pienaukko hakkuuta, jossa avohakkuualueen koko on korkeintaan 0,3 ha. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä eri-ikäisrakenteisissa metsissä tai metsissä, joihin syntyy luontaisesti uusia taimia ilman muokkausta täyttämään pois otettujen puiden tilan.

Kauppatavat

Yleisimmät kauppatavat ovat pysty- ja hankintakauppa

Pystykauppa: Metsänomista luovuttaa hakkuuoikeuden ostajalle kaupassa sovittuun alueeseen. Ostaja huolehtii korjuusta ja kuljetuksesta, sekä maksaa niistä syntyvät kustannukset.

Hankintakauppa: Puun myyjä korjaa leimikostaan itsenäisesti puutavaraa, jonka myy ostajalle tienvarteen toimitettuna sellaiseen paikkaan, mistä jatkokuljetus on mahdollista puutavara-autolla. Ostaja vastaa kuljetuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Hankintakaupasta tehdään sopimus ennen hakkuunaloittamista. Sopimuksen teon hetkellä sovitaan myös mitta- ja laatuvaatimukset.

Puukauppa

Puukauppa syntyy, kun metsänomistaja hyväksyy tarjouksen. Puukaupasta tehdään metsänhakkuusopimus, johon kirjataan puukaupan ehdot kuten eri puutavaralajien hinnat ja arvioitu määrä, hakkuun kohteena olevien kuvioiden numerot, mitta- ja laatuvaatimukset, korjuuaika- ja tapa, puukauppa ennakko, maksuaika, tilinumero, mittausmenetelmä ja muut ehdot. Puukaupan yhteydessä ostaja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen myyjän puolesta. Mikäli myyjä ei kuulu vapaaehtoisen PEFC sertifioinnin piiriin, voidaan myyjän tilat hänen niin halutessaan liittää mukaan ryhmäsertifiointiin ostajan kautta ilmaiseksi.

Korjuu

Pystykaupassa ostaja tekee omalla kustannuksellaan tarvittavat kääntöpaikat ja tiet puiden poiskuljettamiseksi esim. talvitien suon taakse. Ostaja lähettää työohjeen korjuun suorittavalle harvesteriketjulle. Työohjeen mukana menee ohjeet mitä kaupanteon aikana on sovittu, mitta- ja laatuvaatimukset, työturvallisuuteen liittyvät asiat ja kartta korjuualueesta. Harvesterin kuljettaja tai metsäasiantuntija ilmoittaa hakkuun aloittamisesta myyjälle, mikäli niin on sovittu. Myyjä voi halutessaan tulla seuraamaan hakkuun suorittamista.

Puutavaramittaus ja puukaupparahojen tilitys

Puutavaranmittaus tehdään niillä menetelmillä mitä on metsänhakkuusopimuksessa sovittu. Yleensä puutavara mitataan tehdasmittauksella tai harvesterin mittalaitteella. Lopullinen määrä muodostuu vasta mittauksen perusteella. Mittaustodistuksella maksetaan myyjälle puukaupparahat mittauksen perusteella kertomalla kertynyt puutavaralajin määrä metsänhakkuusopimuksella sovitulla puutavaralajikohtaisella yksikköhinnalla. Lopullinen kauppasumma muodostuu laskemalla nämä yhteen. Puukaupparahat maksetaan myyjälle sovitun ajan kuluessa mittauksen valmistumisesta.

Vuoden vaihteessa myyjälle toimitetaan ostajan toimesta erillinen veronpidätystodistus puun myynneistä verottajaa varten.